maanantai 2. tammikuuta 2012

How you'd have a happy life if you did the things you like

Ahdistun muiden ongelmista enemmän kuin omistani. Koska omat ongelmat ovat sellaisia, että voi vain päättää, että ne eivät ole ongelmia, mutta ei muiden asenteille heidän ongelmiaan kohtaan mahda mitään. Sitten pitää vain olla ahdistunut niistä. Niin kuin mummin selkävaivoista. Ööh. Ei liittynyt ehkä mihinkään.

Vuosi on vaihtunut, joten kelataanpa edellistä, koska se on hauskaa. Vuosi 2011 oli... öö... tavallinen vuosi. En muista siitä mitään? Mitään erikoista ei tapahtunut kai? Tai sitten tapahtui niin paljon kamalia asioita, että valikoiva muistini pyyhki taas kaiken. En usko kuitenkaan. Ehkäpä vuosi 2011 koostui pienistä kivoista ja pienistä ikävistä tapahtumista. Ei mitään mullistavaa siis. Mutta kyllä se oli varmaan keskiarvoltaan ihan kiva vuosi. En minä nyt tiedä, onko mikään vuosi oikeastaan ollut mitenkään ultimaalisen kamala. Tai no jaa. Vuosi 2003 oli ehkä hirveä ja 2004 kanssa vähän ja 2006? Mutta niissäkin vuosissa oli tietenkin kaikkea kivaakin. Tai ehkei vuodessa 2003. Se oli ehkä oikeasti ihan saatanan perseestä!!! Voi jumalauta, en haluaisi kokea sitä ikinä uudestaan!! Hienoa voida myöntää se! Ööh. Mitä nyt taas.

Tähän välikevennys.


Voisinpa vain pelata Zeldaa. Mutta olen loppupomossa ja hoitanut melkein kaikki sivujuonet ja silleen. Hmm. Voisin piirtää kaikenlaista, niin piirtoisa olo, oihh, mutta on niin paljon ideoita, tai siis ainakin aiheideoita, etten tiedä mistä aloittaa. Tai siis aloitin jo. Piirsin jo kaksi kuvaa. Mutta mistä jatkaa.

Odotan innolla, että pääsen kohta hetkeksi pois Helsingistä. Ei sillä, että minulla olisi mitään vihamieltä rakasta kotikaupunkiani kohtaan ikinä (nyt tämä kuulosti ironialta...), mutta ei jaksa olla aina samassa paikassa ihan oikeesti. Ja turhauttaa, tapahtuuko täällä mitään kivaa?? Tapahtuuko jossain jotain kivaa? Miksei enää ole kotibileitä? Tai siis miksei minua kutsuta niihin? Haluaisin mennä tanssimaan! Talvella on ärsyttävää, kun pitäisi pitää paljon vaatteita ulkona, no joo, voihan ne riisua tanssimaan mennessä. Valitan muuten aina, että haluaisin mennä tanssimaan. Jos olen tanssinut, niin sitten hehkutan sitä. Ja vaikka olisi paljon kaikkea muutakin haluttavaa, niin aina vaan selitän siitä kuinka haluan tanssimaan. Siis häh. Haluaisin myös sieniä. Ja en nyt puhu herkkutateista.

Nyt saatana jotain tälle unirytmillä tehtävä on, painun pehkuihin.

Olen muuten nykyisin sinkku. Hämmentävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti