Siis ma ostasin leiba...

Eilen yöllä joskus kahden jälkeen rapussa käveli äänistä päätellen ensin joku nainen ja mies, sitten se mies taas. Sitten se käveli siitä monta kertaa. Edestakaisin. Se oli jotenkin pelottavaa. No, sitten aamulla huomasin lähtiessäni, että rappu oli vahattu. Vahasiko mies yöllä kahden jälkeen rappua?? Vahaaminen toki saattoi tapahtua esmes yhdeksältä aamulla, koska heräsin tosiaan yhdeltätoista, mutta entä jos se tapahtuikin aamuyöllä? Häh?

Kuuntelen vironkielistä radiota? Hei kuka se oli joka kirjoitti blogiinsa lopettaen kaikki virkkeet kysymysmerkkeihin?

Huomenna alkaa joululoma. Olen kovin onnellinen. Olen muutenkin onnellinen? Outo juttu muuten, ei tee mieli lähteä minnekään joululomalla. Tai siis ehkä jonnekin Suomen sisällä menen, mutta ei ole niinku matkakuumetta. Outoa? No, ehkä on ihan hyvä vain olla joskus. Keväämmällä voipi sitten matkustaa ja kesällä varsinkin!!

Kysymys kuuluu, että ovatko virolaiset länsisuomalaisia vai länsisuomalaiset virolaisia??

Musta on ihan kiva, ettei ole kylmä.

Maailma ei voi kaatua, se leijuu.

Olen aina kuullut Girls Just Wanna Have Funin kohdan "My father yells 'What you gonna do with your life?'", että "My body yells..." Heh.

Kävin uimassa ja siellä oli ryhmä ala-asteikäisiä venäjänkielisiä lapsia. Tekee mieli opiskella venäjää. Ja käydä useammin uimassa. Jälkimmäinen toteutettavissa tällä hetkellä paremmin.

Viron kielen sana "hallitus" tarkoittaa suomeksi "hometta". Heheheh, naulan kantaan.

On aika tulla ulos kaapista. Nautin sosiaalipornosta ja vihaan miesten sukupuolielimiä.

Mutta kaapissa sitä ollaan toisessa merkityksessä. Lukittuna elämän kaappiin. Niin että jos haluaakin tehdä jotain aivan sairasta, niin sitä on kuitenkin jumissa omassa elämässään, ja sitten jos tekisi jotain kreisii, niin sitten olisi jumissa siinä kreisiydessä. Tai ehkä ei. Kompromissit ovat hyviä. Kreisyiden ja asiallisuuden välillä poukkoileminen on mahtavaa.

Nyt kyllä jumalauta! Heh!

Aivan saatanan turhaa

Anteeksi, etten ole kirjoittanut vähään aikaan. Olen yrittänyt edetä elämässä. Uranuurtaja.

Nykyisin minulla on huono tapa mennä liian myöhään nukkumaan ja nukkua pitkään. Normatiivinen kasvatukseni huutaa takaraivossani, ettei niin saa tehdä. Jos joskus saan lapsia, kasvatan ne ihan hipeiksi, ehkä kierrän niiden kanssa maailmaa. Lapsilisä on kuitenkin suuri!

Söin tänään roimasti merilevää. Maustettua merilevää. Hieman suolaista, soijaista, herkullista. Pirkan sipulikastikemössösilli on pahaa.

Lukemisen teorioista lukeminen on odotettua mielenkiintoisempaa. Esittäisin siihen liittyvän kysymyksen: Hukkuuko lukija kirjailijan ajatuksiin ja tunkeutuvatko kirjailijan ajatuksen lukijan päähän?

Suomen kielessä käytetään runsaasti konditionaalia.

Hassu juttu, mutta nykyisin on jotenkin piristävää saada laskuja postissa, koska se on aika harvinaista, kaikki laskut tulevat nimittäin verkkopankkiin. Mahtaa olla surullinen elämä, jos piristyy laskuista?? Siitä tulee oikean yhteiskunnan jäsenen maku! Miltäköhän se maistuu?

Siellävoiollamörköjäsiellävoiollamörköjä.

Pimeys laskeutuu sydämiime

Tänään sateli ulkona iltapäivällä. Ikkunan välissä oli hyttynen. Ovatko ne viimeisiä hyttysiä? Ei ulkona enää ole ollut pitkään aikaan hyttysiä.

Nukkuminen on niin kaunis asia, että myöhästyin tänään taas tapaamisesta aamulla. Kasvisohratto mango-chili-kastikkeella on ehkä älyttömintä taas vähään aikaan. Turhaa ja pahaa. Hyi! Hyi!

Tekee mieli lähteä tanssimaan, tanssimaan, tanssimaan. Missään ei saa sekoilla, aina on sellainen olo, että jos tekee jotain vähänkin outoa, niin poket tulee häätämään pois. Mutta sitten jos joku limainen äijä tulee lähentelemään, niin pokeja ei voisi vähempää kiinnostaa. Vaikka mitä ne nyt voisivat tulla siihen sanomaan, menepäs kauemmas tuosta neidistä!!!

Olin ihailemassa Akseli Gallén-Kallellaa. Hienoja tauluja. Aavistavatko taiteilijat kuolemansa? Aavistaako rakkaus loppunsa? Menettäminen on kai hirveää. Mutta jos pitää kiinni rystyset valkoisina, kädet kipeytyvät ennen pitkään.

Kun Itella pettää, Posti kulkee

Turhanpäiväisissä seurapiireissä kutsutaan minua Luluksi, mutta toivoisin, että kutsutte minua Postivaunuiksi. Nimeni on siis Postivaunut. Samoin kuin blogini nimi. Halusin nimetä tämän päiväkirjan itseni mukaan, koska nimeni on kaunis ja eksoottinen. Sillä on kotimainen merkitys ja kirjoitusasu, mutta myös tuulahdus Amerikkaa, Lucky Luken synnyinmaata. Vaikka sarjakuvahistoriallisestihan Lucky Luke on Belgiasta. Nimessäni on siis tuulahdus Amerikkaa ja Belgiaa. Belgiassa ranskanperunoihin saa vaikka mitä mausteita, currymajoneesista chiliketsuppiin! Voitteko uskoa!

Olen siis Postivaunut. Asun Helsingissä ja päätoimisesti... teen kaikkea. Olen freelance-toimittaja, jolla on töitä harvoin ja edessään kaverien tarjoamia kaljoja usein. Luen paljon. Ihailen vuodenaikojen vaihtumista. Seurustelen ystävieni kanssa. Istuskelen sohvalla ja leikin nojatuolietsivää. Innostun ja väsähdän yhtä nopeasti. Rakastan hyviä juustoja ja juhlimista. Mutta opitte varmasti tuntemaan minut paremmin seurattuanne blogiani. Joten pidemmittä puheitta, hauska tutustua!