Tänään sateli ulkona iltapäivällä. Ikkunan välissä oli hyttynen. Ovatko ne viimeisiä hyttysiä? Ei ulkona enää ole ollut pitkään aikaan hyttysiä.
Nukkuminen on niin kaunis asia, että myöhästyin tänään taas tapaamisesta aamulla. Kasvisohratto mango-chili-kastikkeella on ehkä älyttömintä taas vähään aikaan. Turhaa ja pahaa. Hyi! Hyi!
Tekee mieli lähteä tanssimaan, tanssimaan, tanssimaan. Missään ei saa sekoilla, aina on sellainen olo, että jos tekee jotain vähänkin outoa, niin poket tulee häätämään pois. Mutta sitten jos joku limainen äijä tulee lähentelemään, niin pokeja ei voisi vähempää kiinnostaa. Vaikka mitä ne nyt voisivat tulla siihen sanomaan, menepäs kauemmas tuosta neidistä!!!
Olin ihailemassa Akseli Gallén-Kallellaa. Hienoja tauluja. Aavistavatko taiteilijat kuolemansa? Aavistaako rakkaus loppunsa? Menettäminen on kai hirveää. Mutta jos pitää kiinni rystyset valkoisina, kädet kipeytyvät ennen pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti