Kaappien järjesteleminen on ollut oikeastaan aika mukavaa puuhaa. Sitä omistaa melkoisesti tavaraa. Tosin vintti mukaan laskettuna jo seitsemän jätesäkillistä on mennyt roskikseen. Mietin, että pitäisi vielä ennen lähtöä tai sitten joskus myöhemmin järjestää jotkut tavaramarkkinat, jossa ihmiset saisivat vain ottaa kaiken haluamansa. Toisaalta monet tavarat ovat ihan olennaisia tai edes siinä määrin olennaisia, että kun sellaisen sattuu omistamaan, niin ei siitä eroon kannata hankkiutua, josko alun perin hankkiminen ei olisi ehkä ollut oleellista. Mutta ehkä jonain päivänä toteutan "kaikki tavarat yhdessä matkalaukussa" -unelmani.
Onko niin, että albumeilla toinen tai kolmas biisi ovat usein niitä hittejä?
Hienoa, pääsen asumaan asuntolaan, jossa huoneessani on oma vessa ja keittiö. Ja josta on vajaan kymmenen minuutin kävelymatka yliopistolle. Ei paha.
Tuntuu, että on jotenkin lukossa. Tukossa. Kuori minun ja maailman välissä. Täältä minä näen kaiken, mutta kukaan ei näe minua. Tai ehkä kaikki näkevät minut, mutta eivät sitä, mitä on sisälläni. GOA'ULD!!!!!!!
Päivät lipuvat oudosti ohitse ja kellot tikittävät pelottavasti. En kuitenkaan näe tarvetta tehdä mitään. Järjestelen ja hoitelen juoksevia asioita. Mitä lie sellaista. Jos siellä Porvoossa vaikka kävisi, niin olisi jännitystä elämässä.
Unirytmi on ihan pöhkönä. Loma ei salettiin ole hyvä juttu. Näin tänään nättejä naisten peppuja ja tuntui kuin minulla olisi ollut JÄHMEÄ PENIS.
Oodi päivälle:
Ha ha ha ha ha niinpä niin niinpä niiin
riittääkö jo
haha haa
oliko nyt jo tarpeeksi
voinko poistua
on aika nukkua taas
