Parikin juttua.
Sieppari ruispellossa oli ihan sika hyvä kirja! Jess! Kerrankin minut on pakotettu lukemaan hyvä kirja! Tosin hyvistä kirjoista on joskus vaikeampi tehdä analyysejä... Ne haluaisi pitää silleen sydämessään eikä kirjoitella paperille tulkintojaan.
En ymmärrä, miksi eilen minulla ei ollut mitään ongelmaa herätä joskus varttia yli kuusi ja olla töissä kahdeksalta, mutta tänään sain itseni hädin tuskin kammettua sängystä ylös kymmenen minuuttia ennen kuin olisi pitänyt olla jo lähdössä (en kuitenkaan myöhästynyt!), vaikka olin menossa kymmeneksi luennolle. Se on se pelko. Töihin herää aina, koska ei uskalla edes ajatella niitä hirvittäviä seurauksia, mitä seuraisi, jos myöhästyisi. Se olisi niin noloa. Pienet teinit olisivat jääneet ilman aamuista mantsan tuntiaan. Mutta luennolta myöhästyminen nyt ei kiinnosta ketään, eikä oikeastaan sekään, meneekö sinne. Niin ei pelota. Pystyy jatkamaan unia. Esmes eilen heräsin jo joskus neljältä aamulla, kun ajattelin, että kello on varmaan jo liikaa. No ei minua kyllä enää tietoisesti pelota, koska tiedän, että herään. Mutta se on se alitajuinen pelko, katsokaas.
Sain kertoa eilen 15-vuotiaille miehen sukupuolielimistä. Rahasta. Elämäni tähtihetkiä.
Mutta tänään oli siis kauheaa rynnätä aamupalatta luennolle, koska olin jo ollut nukkumaan mennessäni nälkäinen. Onneksi Allu toi mukanaan suklaata.
Vaikka ei ole kyllä ollut jotenkin ruokahalua.
Siis ihan oikeasti, pidän kaikista natsijutuista. En malta odottaa tuota uutta Iron Sky -leffaa! Olen kyllä odottanut sitä jo vuosikausia. Natseja kuussa. Hervotonta! (Hervotonta on niin hieno sana, jota tuo päähenkilö toisteli Siepparissa koko ajan.) Mutta siis oikeesti, tollaset absurdin sadistiset seksikkäästi pukeutuvat jutut. Ärsyttää tämä yhteiskunta, kun ei saa rauhassa tykätä natseista ilman että kaikki salee luulevat, että on itse joku natsi.
Suomessa pitäisi olla enemmän univormuja. Miksei ole. Miksi täällä kaiken pitää olla aina niin kasuaalia. Ja tuttavallista. Kasuaalin tuttavallista. Haluan teititteleviä univormumiehiä.
Haluan oikeastaan nukkua. Näin hauskan unen.
Ai niin joo, ajattelin alkaa taas tekemään oodeja! Siispä, päivän oodi:
Kävelkää
Päätä särkee
Kun asemalla pakkaslumi narisee liian kovaa
Ja kävelen Hesaria liian kovaa
Ja päätä särkee
Tai ehkä enemmänkin heikottaa
Ettette vaan kehtaisi aspiriinia ehdottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti