Okei, yritin äsken etsiä Googlesta vinkkejä Helsingin villiin lepakkoelämään, mutta se korjasi sanan lepakkoelämä lentokentäksi. Pitäisikö tämä nyt ottaa jonkinlaisena vinkkinä? Helsingin lepakkoelämä löytyy lentokentältä (Vantaalta siis)? Mm, lentoemäntiä... Tai sitten se tarkoitti, ettei Helsingissä ole sellaista, vaan minun pitää mennä lentokentälle ja lentää vittuun täältä.
Niin. Maanantai-ilta, minä ja Google. Heh, pitää antaa jonkun novellin nimeksi tuo.
Istuttiin tänään A:n kanssa Tuomiokirkon portailla. Siitä alkaa kevät. Virallisesti. Aurinko paistoi kauniisti. Jumala ei heitellyt tällä kertaa edes kiviä niskaamme! Emme kyllä puhuneetkaan homoista tai mistään muusta syntisestä.
Meillä oli kyllä ruokalassa syvällisiä keskusteluja siitä, ettei asioita pitäisi leimata noloiksi tai epätoivoisiksi.
Lidlin pippurin ja sitruunan makuinen tee on hyvää.
Tuomikirkon portailla ja kirjasuomen luennolla puhuttiin tänään kielipolitiikasta. Minulle tuli sellainen olo, että pakkoruotsi pitää säilyttää. En jaksa luetella kaikkia hyvinä pitämiäni syitä, mutta jos pakkoruotsia ei olisi, ruotsinkieliset voisivat pitää salaisia keskusteluja ja salaisia lehtiä ja kaikkea muuta salaista, kun kukaan ei ymmärtäisiä heidän kieltään. Se vasta olisikin. Huh huh. Dragsvik kasvaisi omaksi armeijakseen ja suomenruotsalaiset valloittaisivat Suomen ja lopulta koko maailman.
Ärsyttää, kun Macissa kaikkien kuvakkeiden pitää olla sinisiä ja painan aina väärää kuvaketta vahingossa.
Käsilihakset vieläkin kipeet. Ei olisi kannattanut ehkä eilen mennä laatikoiden kantelusta kipeillä käsivarsilla vielä uimaan, mutta sunnuntait heikentävät harkintakykyä.
Iskelmäradio on yllättävän hyvä. Eih! Olen kohta neljäkymmentä ennen kuin huomaankaan. Sitten voin olla puumanainen. Eikun siis apuaah! Haluan tehdä jotain nuorekasta! Mikä on nuorekasta? Eikun hetkinen, eikö nuorekkaiden asioiden varta vasten etsiminen vasta keski-ikäistä olekin? Yyyh.
Sellainen fiilis, että tänä viikonloppuna tapahtuisi jotain hauskaa... Ai niin se yksi länsisuomalainen tulee tänne kai?? Ja perjantaina on bileet! Wuhuu!
Kuunneltiin tänään yhdellä luennolla nauhotteita, ja kaikki vaan nauro sellaiselle savonkieliselle hepulle yhdellä nauhalla. Savolaisparat. Hehh.
Oodi päivälle:
Mikä tunne on tää
Kertomattako se jää
Riittämättömillä sanoilla
Joista ei löydä äänensävyjä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti