tiistai 22. tammikuuta 2013

Bad Cover Version of Life

Maailma muistuttaa hyvin pitkälti kissan hiekkalaatikkoa: paskaa siivoaa pois vain tehdäkseen tilaa uudelle paskalle.

Ei sillä että minä itse olisin tästä maailmasta mitään paskaa siivonnut pois. Välinpitämättömyys on helpompaa. Maailmasta voi ahdistua, mutta mitä asialle voi tehdä? Miten minä voisin lopettaa sodan Syyriassa? Tai nälänhädän Afrikassa? Tai satunnaiset ampumiset näennäisen turvallisissa maissa? Syrjimisen Venäjällä?

En voi en.

Mikäköhän juttu tämä nyt oikein oli.

Pelottaa keskiviikkoinen tentti. Eivät tentit yleensä pelota. Mutta tämä pelottaa!

Mitä teatteria, mitä näytelmää. Elämä tuntuu näytelmältä. Mutta ei kai näytelmissä mitään. Toivottavasti yleisö nauttii.

Kadonnut:
Mielekkyys
Löytäjälle luvassa palkkio.
Yhteydenotot minulle.

Minulla on pakastimessa mustikoita. Haluaisin tehdä mustikkapiirakkaa. Kenties teenkin.

Olisin halunnut tehdä lämpimiä voileipiä Sirun kanssa sillä viikolla. Johtui ehkä siitä, että joskus sitä edellisellä viikolla jotkut kämppikset tekivät siellä lämpimiä voileipiä. Haluaisin edelleen tehdä lämpimiä voileipiä Sirun kanssa.

No niin, aionko nyt luetella kaikki maailman ruoat, joita haluaisin tehdä.

Oli niin ihanaa, kun oli 25 astetta pakkasta. Tulisipa takaisin. Haluan, että pakkanen nipistelee ihoa ja paleltaa paleltaa paleltaa. Ehkä voisin mennä avantouimaan! Hah!

Oodi päivälle:
lumi narisee
hesari narisee
baarit ei oo auki
mitä kylmyys symboloi
juuri tätä tiedät kyllä
yhtäkkiä itken
ja kaipaan kesäistä krapulaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti