Inhoan sanaa "pelisäännöt", jos sitä käytetään muulloin kuin puhuttaessa oikeasti jonkun pelin säännöistä. Esimerkiksi vaikka "asuntolan pelisäännöt" tai "kurssin pelisäännöt" tai jotain sellaista.
Kirjoitin typerän esseen raivostuttavalle pakkopullatiedonhakukurssille, jossa olemme opetelleet tyylin jotain vitun googlaamista. Turhauttaa kaikki ihme pakkopullascheisse.
Ja moni muukin asia itseasiassa. Näin unta, jossa oli uudestaan Sirun hautajaiset, joiden jälkeen yritin etsiä Sirua pimeästä metsästä, ja kun en löytänyt, päätin tappaa itseni. Ihmiset yrittivät estellä ensin, mutta sitten kaikki olivat silleen "no, jos olet niin päättänyt, niin ei voi mitään". Hmm-m.
En nyt kuitenkaan tähän hätään ajatellut niin tehdä.
On ollut silleen ihan kiva viikonloppu, pikkujoulut ja tuparit jne.
Välillä on tosi kivaa, että on hauskaa, mutta en oikeastaan jaksa hauskaa kovin paljoa. Siis että... haluan olla surullinen. Tai siis... Silloin kun on hauskaa, niin pitää työntää suru jonnekin syvälle taka-alalle, mutta ei sitä mihinkään himaan pysty jättämään. Sitten kun ei tarvitse työntää sitä mihinkään, niin voi olla jotenkin vapaammin. Äh, en osaa selittää. Tarkoitan, että on monasti helpompaa kun voi olla rauhassa surullinen. Muita ei halua vaivata surulla.
Kaksoiselämä. Elämä, jossa kaikki jatkuu ja maailmassa on uusia ihmeellisiä asioita ja vanhoja rakkaita ihmisiä. Toisaalta elämä, jossa ei ole enää mitään järkeä, eikä voi olla varma, tuntuuko mikään miltään.
Yksinhän me kaikki täällä olemme. Mutta yksin on helpompi olla jos on ihmisten lähellä.
Oodi päivälle:
Tomaatti maistuu edelleen tomaatille
ja perunat pahalle
Osaan edelleen arvioida monelta lähteä ovesta
jos haluaa ehtiä aamujunaan
Pystyn tanssimaan hyvän musiikin tahtiin
ja humaltumaan punaviinistä
Mutta tämä on silti eri aikakausi, maailma
ja ihminen
"Mutta yksin on helpompi olla jos on ihmisten lähellä" saattaa olla uusi lempilainaukseni.
VastaaPoistaOij. Kohta se leviää hienoihin maisemiin liitettyinä netissä ja jääkaappimagneeteissa.
Poista