Olen palannut matkalta ja päivitän bloogendaaliani.
Öh olipa ällöttävä sana.
Huomenna on töitä.
Ahdistaa.
Ei ne työt vaan muuten vain. Syksy ja paluu teorioihin teorioiden perään. Haluan jotain käytännönläheisempää. Ajattelin mennä ilmoittautumaan Piirustuslaitoksen oppilaaksi.
Oispa jotenkin jotain plaplapla.
Ihan paska sääkin. Ja menkat. Ja toinen olkapää kipeä. Olisi edes molemmat.
En tiedä kiinnostaako silleen nähdä mitään taidenäyttelyitä tai keikkoja tai kirjoja tai elokuvia tai mitään kulttuuria. Haluaisin leikata varpaankynteni mutten jaksa. Haluaisin vain lukea Akkareita ja tehdä ruokaa. Aion tehdä sienipiirakkaa lähipäivinä. Mutta en tykkää tehdä ruokaa, jos en saa jakaa sitä jonkun kanssa. Sitten haluaisin kanssa lakata kynteni tosi näteiksi.
Inhoan sitä kun en koskaan muista itse vastata tekstiviesteihin, mutta angstaan aina jos minun tekstiviesteihini ei vastata. Tosi tekopyhää hei.
Näin viime yönä sitten tosi sairasta unta, missä olin joku noita. Siinä oli HP-hahmoja ja lenneltiin luudillta tms, sitten joku heitti jotain outoa suuhuni. Lähdin Petrin kanssa kävelylle ja kurkussa oli outo tunne ja lopulta yskin sieltä jotkut jättimäiset avokadon kivet ja limaa ulos. Ällöttävää. Helsingin keskelle oli myös räjäytetty monttu ja kaikkiin kivijalkaliikkeisiin oli tullut kiinalainen ravintola.
Aion esitellä kaikki pingviinini tässä blogissa. Nyt löysin elämälleni tarkoituksen.
Oodi päivälle:
Mennä metsään ja pahasti
Menin kerran "hyvästi"
Rakkaani
Tulin kuitenkin takaisin
Korissa paljon sieniä ja vähän mustikoita
Mansikat söin jo
Mutta mustikoita voit saada
Mustikkasuu
kko
Rakkaani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti